HYVÄÄ KALEVALAN PÄIVÄÄ, MUISTAKAA LIPUTTAA!

Tänään vietetään viralliseksi liputuspäiväksi säädettyä Kalevalan päivää eli suomalaisen kulttuurin päivää, jonka juuret ovat Suomen kansalliseepoksessa Kalevalassa. Mielestäni jokaiseen terveeseen ja elävään kulttuuriin tulee ehdottomasti kuulua toisinajattelijoiden esiintymisen salliminen, mitä pyrittiin esimerkiksi ns. suomettumisen (linkki!) aikakautena (jonka itsekin olen elänyt) yhteiskunnan ja hallitsevan luokan taholta voimakkaasti estämään.

Tänä Kalevalan päivänä voimme pysähtyä miettimään esimerkiksi suuresti ihailemani ympäristökriitikon ja kehitysfilosofin, kirjailija/kalastaja Pentti Linkolan vajaa vuosi sitten lausumia ajattomia ajatuksia.

KALEVA: KUNNIAVÄKIVALTAA OULUSSAKIN

Meidän oululaisten ikioma sanomalehti Kaleva se taas julkaisi uutisen, joka ei sitten loppujen lopuksi taidakaan olla uutinen sanan rehellisessä merkityksessä - ei ainakaan minulle, sillä olen tiennyt oululaisesta kunniaväkivallasta jo 1990-luvun alusta lähtien. Kalevalle pisteet kuitenkin tämän "uutisen" julkaisusta siinä jälkiviisaassa mielessä, että se nyt uskaltaa ottaa edes esille tällaisen vaietun ja piilotetun "kansanperinteen" - vaikkakaan se nyt ei tietysti mitään suomalaista kansanperinnettä koskaan olekaan edustanut.

"Ongelma on piilevä. Sitä pitää osata etsiä," kuvailee oululainen kansainvälisen työn pastori Arpad Kovacs ja jatkaa vielä: "Tietooni on tullut melko raakojakin tapauksia. Fyysistä väkivaltaa on käytetty esimerkiksi kepein ja nyrkein".  Kaleva puolestaan jatkaa, että "poliisin tietoon tapauksia ei ole tullut. Sille ei ole tehty yhtään rikosilmoitusta, jotka liittyisivät kunniaväkivaltaan."

- Näinhän se tietysti on. Kannattaa huomioida sekin yksinkertainen tosiasia, että Suomen poliisi kaiken kaikkiaankin toimii yksiselitteisesti sisäministeriön alaisuudessa noudattaen erittäin tarkasti ja valvotusti Suomen lakeja ja asetuksia, eikä kunniaväkivalta-nimistä rikosta tai edes rikettä löydy sanktioituna Suomen rikoslaista. Kuinka siis voisimme velvoittaa muutenkin jo hyvinkin vakavista resurssiongelmista kärsivää poliisia kiinnittämään huomiota tai tutkimaan asioita, jotka eivät ole edes laeissa tai asetuksissa mainittuja, saati sitten rikoksina sanktioiduiksi määrättyjä?

Kalevan koko "uutinen" otsikkoa klikkaamalla tai täältä:

http://www.kaleva.fi/uutiset/Oulussakin-esiintyy-kunniavakivaltaa/853591

Nostan syyttävän sormeni pystyyn ja kysyn Teiltä kaikilta:  luuletteko tosiaankin, että tämä Kalevan juttu voisi olla uutinen oululaisille, tiedostaville isänmaansuojelijoille?

YHDISTÄMISELÄMYKSIÄ JA HAJOTTAMISKIIMAA

Otsikkoa klikkaamalla pääset maahanmuuttoviraston sivuille. Sen uudet maahanmuuttotilastot koskien viime vuotta julkaistiin eilen. Etenkin ns. perheenyhdistämisten, jotka näkyvät oleskeluluvan saaneiden tilastoissa, huomattavasti kasvava määrä yllätti, vaikka tällainen kehityssuuntaus on kyllä ollut havaittavissa jo parisen vuotta.

TILASTOJEN KESKEISIN SISÄLTÖ:


Oleskelulupa myönnettiin 15 208 henkilölle eli 83 prosentille päätöksen saaneista hakijoista.

Suomesta haki oleskelulupaa vuonna 2009 kaikkiaan 20 790 ulkomaalaista EU-maiden ulkopuolelta, mikä on 9 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna (2008: 22 904). Eniten hakemuksia saapui Venäjältä (4 260), Somaliasta (2 267) ja Kiinasta (1 473).

Eniten, 42 prosenttia, vähenivät työntekijän oleskelulupahakemukset, kun taas muuta omaista koskevat perhesidehakemukset lisääntyivät 53 prosentilla. Kaikkien perhesiteen perusteella tehtyjen oleskelulupahakemusten määrä kasvoi 15 prosentilla (2009: 8 509, 2008: 7 424). Ylivoimaisesti suurin hakijakansalaisuus perhesidehakemuksissa oli Somalia (2 204 hakijaa).


Myönteisen turvapaikkapäätöksen sai 1373 henkilöä eli 32% tehdyistä turvapaikkapäätöksistä.

Turvapaikkaa Suomesta haki viime vuonna 5 988 henkilöä, joista 557 oli yksintulleita alaikäisiä. Kokonaishakijamäärä kasvoi 48 prosentilla edellisvuodesta (2008: 4 035), kun taas yksintulleiden alaikäisten määrä laski 21 prosentilla (2008: 706).

Eniten turvapaikanhakijoita tuli vuoden 2008 tapaan Irakista (1 195) ja Somaliasta (1 180). Yksintulleissa alaikäisissä suurimmat hakijaryhmät olivat somalialaiset (201), irakilaiset (151) ja afganistanilaiset (85). Naisia kaikista hakijoista oli 27 prosenttia.


Suomen kansalaisuus myönnettiin viime vuonna yhteensä 10 311 henkilölle.

Eniten kansalaisuuden hakemuksesta saaneiden joukossa oli venäläisiä, somalialaisia ja irakilaisia. Vuonna 2009 tehdyistä kansalaisuushakemuspäätöksistä 90 prosenttia oli myönteisiä. Kansalaisuusilmoituspäätöksissä myönteisten osuus nousi 96 prosenttiin.

Hakemuksella Suomen kansalaisuutta haki viime vuonna 4 417 henkilöä (2008: 4 986). Suurimmat hakijaryhmät olivat edellisvuoden tapaan venäläiset (1 455), somalialaiset (350) ja afganistanilaiset (280).

Uutena suurimpien hakijaryhmien listalle nousivat sudanilaiset, jotka hakivat Suomen kansalaisuutta yli viisi kertaa aiempaa vilkkaammin (2009: 121 hakijaa, 2008: 20). Tämä johtunee kiintiöpakolaisvalinnoista vuosina 2003­–2004, jolloin yli 500 Sudanin kansalaista saapui Suomeen kiintiöpakolaisina. Kymmenen suurimman hakijakansalaisuuden joukossa on yhä myös yksi EU-valtio, Viro. Viime vuonna 203 virolaista haki Suomen kansalaisuutta (2008: 155).


TILASTOJEN YLLÄTYSMOMENTTI: PERHEENYHDISTÄMISET:

Koska turvapaikanhakijana maahamme tulleiden ja oleskelulupien saaneiden määrä maassamme kasvaa tasaisen tappavaan tahtiin, myös perhesidehakemuksien ja tätä kautta perheenyhdistämisien ennustetaan lisääntyvän lähivuosina Suomessa huomattavasti!

Eilen julkaistuissa viime vuotta koskevissa maahanmuuttoviraston tilastoissa (oleskelulupatilastot) ns. "muuta omaista" koskevat perhesidehakemukset lisääntyivät 53 prosentilla! Kaikkien perhesiteen perusteella tehtyjen oleskelulupahakemusten määrä kasvoi 15 prosentilla (2009: 8 509, 2008: 7 424). Ylivoimaisesti suurin hakijakansalaisuus perhesidehakemuksissa oli Somalia (2 204 hakijaa).

Suomi on tämänhetkisen politiikan mukaisesti houkutteleva maa suurilukuisenkin "perheen" yhdistämiselle. Nimittäin vastoin kuin lähes kaikkien muiden EU:n alueen maiden kohdalla, Suomi juhlallisesti maksaa yhdistettävän "perheen" kaikille jäsenille kaikki matkat kuluineen päivineen! Perinteisen verisukulaisuuden kyseessä ollessa sukulaisuus on nykyisin helppo todeta käytettävillä DNA-testeillä. Mutta aivan kuin suomalaiselta lainsäädäntöporukalta olisi unohtunut jotain tai ainakin sattunut tuntuva lipsahdus kaiken tämän mamu-myönteisyyden hurmiossa; nimittäin Suomen lain mukaan myös kasvattilapset kuuluvat perheeseen kiinteästi ja myös heille on tarjottava yhdenvertaisesti turvapaikka, näin pikaista parannusta kaipaava lakimme sanoo.

MTV3 on uutisissaan käsitellyt perheenyhdistämisien ja uudenlaisen kasvattilapsi-villityksen problematiikkaa, mukana on myös video; koko uutinen on tammikuun lopulta:

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2010/01/1043325



TILASTOJEN KESKEISIN SANOMA:

Muukalaisten ja kansankokonaisuuteemme integroitumattomien kulttuurien ja niiden alakulttuurien invaasio maahamme jatkuu yhä. Kaikki tapahtuu ja tehdään valtaapitävien ja heidän perseennuolijoittensa poliittisen konsensuksen määräämällä tavalla. Vapaan kansan vapaa tahto ei toteudu. Kansa on unohdettu ja suggeroitu uskomaan, että sen mielipidettä ei edes tarvita, saati sitten kaivata.

Nykyinen maahanmuuttopolitiikkamme sisältää, jo vain pienenkin tutkailun jälkeen, muutamia vakavia aivan selkeästi havaittavissa olevia koko kansakunnallemmekin haitallisia ja tuhoisia virheitä. Etenkin taloudellisista maahanmuuttopolitiikkaamme koskevista virheistä kärsivät eniten tietysti oman kansamme maahan poljetut, vaikeasti syrjäytyneet tai sellaisen vaarassa olevat, sekä muut yhteiskunnallisesti vähäosaiset ja muut hädänalaiset kansanosamme.

On tietysti ymmärrettävää, että maahanmuuttajatilanteen tukaloituessa ja kärjistyessä ja koko kansan levottomuuden lisääntyessä ja jopa kansan oikeutetun vihankin nostaessa päätänsä, pyritään Suomen omaa kansaa puolustava, kansallismielinen ja isänmaallinen maahanmuuttokriittinen rintama hajoittamaan valtaapitävien taholta - ja valtaapitävien sydämmessään tunteman omantunnon piston ja tätä kautta heidän sisäisen huolensa, pelkonsa ja hätänsä kasvaessa, mitään käytettävissä olevia keinoja, myös laittomat keinot mukaanlukien, kaihtamatta.

Vanha antiikin Roomasta peräisin oleva hallitsemistyyli "hajoita ja hallitse" on osattu meillä Suomessakin kautta aikojen. Myös Suomen valtaapitävä eliitti osaa sen kuin unissaan. Ja tässä valossa ei ole ollenkaan yllättävää, että kansallismielisten isänmaansuojelijoiden ja muiden maahanmuuttokriitikoiden ääni pyritään mykistämään. Voimakkaasti epäillä sopii erilaisten kansallismieliseen rintamaan aivan reilun vuoden sisään kuin tyhjästä putkahtaneiden poliittisesti täysin kokemattomien helppoheikkien, todellisia poliittisia vaikuttimia ja todellista halua jokapäiväisen netissä öyhöttämisen sijaan, osallistua reilun pelin hengessä voimakkaan kansallismielisen maahanmuuttokriittisen rintaman rehelliseen rakentamiseen sinivalkoisessa isänmaassamme.

Samanaikaisesti terve maahanmuuttokritiikki pyritään vaientamaan valtaapitävän poliittisen luokan ja heidän kätyreidensä sekä heidän vallassa ja hallinnassa pääsääntöisesti olevan median kautta. Vapaan kansan ääni ei kuulu. Alistettu kansamme on suggeroitu uskomaan monikulttuurisuuden epä- ja puolitotuuksiin perustuviin psykologisiin valheisiin, joilla pyritään todistelemaan monikultturisuuden oikeudellisuutta ja inhimillisyyttä.

Tervettä maahanmuuttokritiikkiä esittävät henkilöt pyritään vastoin kaikkia totuuden, rakkauden ja oikeudenmukaisuuden sääntöjä vastaan leimaamaan poliittisesti epäuskottaviksi hörhöiksi, epäoikeudenmukaisesti he saavat helposti rasistin tai esimerkiksi natsin leiman otsaansa ja joutuvat sitten vielä kohtuuttomasti kantamaan tätä leimaa pitkälle elämässään, vaikka olisivatkin jo väsyneet puolustamaan unohdetun kansan vapaata tahtoa.

Vapaalle kansallemme kuuluu oikeus mielipiteen- ja sananvapauteen. Vapaalle kansalle kuuluu oikeus puolustaa omaa kansallista olemassaoloaan sekä kulttuuriaan ja identiteettiään. Vapaalle kansalle kuuluu oikeus toimivaan demokratiaan sekä oikeus osallistua kaikkiin kansankokonaisuuden kannalta tärkeisiin päätöksentekoprosesseihin jo ruohonjuuritasolta alkaen. Vapaalle kansalle kuuluu oikeus puolustaa ja suojella omaa syrjittyä ja hädänalaista kansaansa. Vapaalle kansalle kuuluu oikeus itse päättää omasta henkisestä maailmankatsomuksestaan tai hengellisestä vakaumuksestaan. Vapaalle kansalle kuuluu myös oikeus pyrkiä pitämään verenperintönsä jalona ja puhtaana.

Jokainen isänmaansuojelija ja maahanmuuttokriitikko, joka uskaltaa ja ennenkaikkea jaksaa yhä kaiken hallitsevan luokan painostuksen alla, taistella sanoin - ja mikä vielä jalompaa- teoin sinivalkoisen kansakuntamme ja sen sinivalkoisen tulevaisuuden ja vapauden sekä sinivalkoisen kansamme lasten puolesta, on mittaamattoman arvokas tervettä, suomalaista kansankokonaisuuttamme ajatellen. Ja nämä urheat, rohkeat ja pelottomat miehet ja naiset, jotka nykyisinä aikoina uskaltavat sanoin ja teoin puolustaa sinivalkoista kansaamme siihen kohdistettuja vakavia rikoksia vastaan, tullaan muistamaan ikuisesti isänmaanrakkauden uhrialttarilla!

ISÄNMAA EI OLE UNOHTAVA MILLOINKAAN!

AVOINTA KESKUSTELUA MAAHANMUUTOSTA! TERVE MAAHANMUUTTOKRITIIKKI SALLITTAVA!

Maahanmuutosta on yhä vaikea keskustella Suomessa. Suomen virallista maahanmuuttopolitiikkaa ei saa arvostella, sitä ei saa kyseenalaistaa eikä vaihtoehtoja esittää - jos vahingossa erehdyt tällaista tekemään, sinut kyllä pyritään pistämään ruotuun pikaisesti ja mitä vaarallisemmassa asemassa olet päättäjiin nähden, sitä nopeammin ja varmemmin. Sen verran olen kuitenkin ihan viimeisen parin vuoden aikana ollut havaitsevinani positiivista kehitystä, että nykyään ei hallitseva luokkakaan enää niin hanakasti kuin aikaisempina aikoina, uskalla käyttää pseudoargumentteinaan rasisti - ja natsi - sanoja hyökätessään tervettä maahanmuuttokritiikkiä esittänyttä isänmaansuojelijaa vastaan.

Hallituksen omaa kansaamme sortavat ja alistavat linjaukset tuntuvat olevan se kaikkein korkein totuus, jota kansamme halutaan päättäjien taholta suggeroida seuraamaan. Jos kannanottosi poikkevat tästä yleisesti hyväksytystä linjasta, sinut ja mielipiteesi ammutaan alas kätevästi esimerkiksi persoonaasi tai puolueeseesi liittyvillä joko kuvitteellisilla tai puolitotuudellisilla perusteluilla. Tämän saivat äskettäin kokea mm. keskustan Paavo Väyrynen, joka vaati pakolaiskiintiöiden vähentämistä nykyisestä 750:stä vuosittaisesta kiintiöpakolaisesta, tai kokoomuusnuorten puheenjohtaja Wille  Rydman, joka puolestaan vaati kiintiöpakolaisten maahanottamisen kokonaisvaltaista lopettamista.

Esimerkiksi rkp:n Astrid Thors:in sekä sisäministeriön kantahan pakolaiskiintiöihin ja koko maahanmuuttoon jo tiedetäänkin. Heidän perustelunsa nykyiselle pakolaiskiintiölle on tunnetusti pragmaattinen: Jos kurjimmissa oloissa sinnittelevät pakolaiset eivät pääse Suomeen virallista reittiä YK:n pakolaisjärjestön ja valtion sopimina kiintiöpakolaisina, he pyrkivät tänne keinolla millä hyvänsä, esimerkiksi rikollisten ihmissalakuljettajien matkassa. Tästä näkövinkkelistä Suomen nykyinen hallinto siis sekä auttaa yksilöitä että ehkäisee samalla kansainvälistä rikollisuutta. Tämä näkemys ei valitettavasti edusta Suomen kansan vapaata tahtoa.

Moni muukin kuin minä on varmasti havainnut supisuomalaisessa maahanmuuttokeskustelussa sen, suorastaan sairaalloisen fanaattisuuden ja periksiantamattomuuden, jota ei voi kyllä aina välttämättä poliittisesti korrekteillakaan argumenteilla selittää. Taistelijoiden väliset rintamalinjat keskusteluissa tuntuvat olevan sangen ehdottomia, eikä omaa, ainoata varmaksi totuudeksi tunnustettua tai havaittua näkemystä tohdita välttämättä kyseenalaistaakaan edes mitenkään. Tällainen keskustelu on vääjäämättömästi tuomittu jo sen alkumetreiltään niin absurdiksi, ettei se todellakaan voi johtaa minkäänlaisiin hedelmällisiin lopputuloksiin tai johtopäätöksiin ja se on jo itsessään sitä kautta tuomittu painumaan unholaan aina jo kuvitellustikin relevantimpien, päivän polttavien keskustelunaiheiden vaatiessa tilaa itselleen.

Maahanmuutosta tulisi kuitenkin pystyä keskustelemaan kiihkoilematta ja asiallisesti menemättä henkilökohtaisuuksiin, puoluetaustaan tai muihinkaan asian kannalta sinänsä epäoleellisiin näkökohtiin. Etenkin pienten kansallismielisten puolueiden on aina tähän päivään asti ollut vaikeaa saada äänensä kuuluviin ja itse olen ainakin ollut SKS:n asiaa ja etuja ajaessani  valmis hyväksymään ja ottamaan käyttöön jo aikoinani Veikko Vennamolta oppimani periaatteen: "pienen puolueen on pidettävä isoa ääntä itsestään tullaksensa huomioiduksi".

Esimerkiksi viime vuonna Suomesta haki turvapaikkaa noin 6 000 pakolaista ja nykyisenkaltaisten perheenyhdistämisten kautta luku tulee varmasti nousemaan, ehkä kuitenkin pysytään 10 000:n paremmalla puolella. Pakolaiskeskuksia nousee aivan uusille alueille kuin sieniä sateella ja vanhoista rakennuksista varsinkin hotelleja valjastetaan uusiokäyttöön. Kansa, jolta ei kysytä mitään tietysti ihmettelee ja hämmästelee tätä. Suurinta ihmetystä uudet turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukset ovat aiheuttaneet varsinkin alueilla, joissa turvapaikanhakijoita ei ole totuttu näkemään - esimerkiksi ruotsinkielisillä ns. "bättre folk"- alueilla.

Ennenkaikkea työperäinen maahanmuutto on sellainen asiakokonaisuus, joka jo asian monimutkaisuudenkin sekä tulevien työvoimapoliittisten näkymien monitulkintaisuudenkin vuoksi, tulisi nyt näinä ennakoivina aikoina, siis kuitenkin tarpeeksi ajoissa, pitää esillä ihan päivittäin. Minua asiassa eniten arveluttaa ja huolestuttaa valtaapitävien realistinen kyky hahmottaa tulevaisuutta ja pikkutarkkojen laskelmien rationalistinen tulkinta sekä niistä tehtävät kansankokonaisuuttamme järkevästi tukemaan tarkoitetut johtopäätökset.