Suurimmat kiitokseni kaikille rakkaille äänestäjilleni !

Sain näissä EU-vaaleissa 258 ääntä (tarkistuslaskennan jälkeen), eli muutaman vähemmän kuin viimeksi ollessani ehdolla EU-vaaleissa v. 2004. Tästä ei ole kuin kaksi suuntaa: eteenpäin ja ylöspäin. Olkoon Voima kanssamme!

 Jokainen äänestäjä, joka näissä vaaleissa äänesti minua, teki sen henkilökohtaisen valinnan ja rakkauden perusteella, varmasti tietäen, ettei minulla lähtökohtaisestikaan 0 euron budjetilla ja mediapimennossa ole mitään mahdollisuuksia läpimenoon. Yksikään minulle näissä vaaleissa annettu ääni ei ollut mitenkään turha, vaan se oli näyttö siitä, että on olemassa myös ihmisiä, jotka eivät äänestä vääristyneitten valtamedian arvojen mukaan, vaan ennenkaikkea itsenäisen ajatusmaailman ja oman henkilökohtaisen tahdon mukaan.

Vaalitulokseni ei ole mitenkään huono, vaan kun tarkastelee vaalitulostani oikeiden linssien läpi huomamme, että sain omassa viitekehysryhmässäni, SVR:ssä toiseksi eniten ääniä, vpj. Anu Palosaaren viedessä ykköstilan. Monet muut pienpuolueiden ehdokkaat, jopa kärkiehdokkaina pidetyt, esimerkiksi M11:sta ja ITSP:stä saivat myös huomattavan vähän ääniä. Kohdallani kannattaa muistaa sekin, että 0 euron budjetilla ja rahan puutteen vuoksi medianäkyvyyteni oli näissä vaaleissa pyöreä nolla.

Suurimmat kiitokseni vielä kaikille rohkeille ja pelottomille äänestäjilleni! Te uskalsitte nousta hallitsevan luokan ja eliitin kansansortopolittiikkaa vastaan ja ilmaista unohdetun kansan vankkumattoman tahdon näissä EU-vaaleissa. Te uskalsitte vielä puolustaa sinivalkoista kansaamme EU:n riistovaltaa vastaan! Te uskalsitte kaiken totuuden, rakkauden ja oikeudenmukaisuuden nimessä käydä vaaliuurnille ja omilla aivoillanne ajatellen kirjoittaa äänestyslappuihin oikeat numerot.

Muistakaa, että isänmaa ei ole unohtava teitä milloinkaan!

Kohti Brysseliä !

Olen näissä EU-vaaleissa Sinivalkoinen Rintama r.p:n ehdokkaana. Olen nyt toista kertaa mukana EU-vaaleissa, ensimmäisen kerran olin vuonna 2004 ja silloisen puoleemme nimi oli Suomen Kansan Sinivalkoiset (SKS).

Sain tuolloin 268 ääntä ja menestymiseni omassa ryhmässämme oli neljäs sija kahdeksasta ehdokkaasta, eli sangen keskinkertaista. Myöskään vertausluvun mukaisessa järjestyksessä kaikkien vaalissa olleiden ehdokkaiden suhteen en ollut suinkaan peränpitäjä.

Alunperin olin kaavaillut näistä EU-vaaleista poliittisen urani jäähyväisvaaleja, mutta Puheenjohtajamme Olavi Mäenpää sai minut vielä houkuteltua mukaan vuoden 2015 Eduskuntavaaleihin, joten taistelu ei vielä minun kohdaltani pääty tähänkään.

Olen ollut mukana monissa eri vaaleissa, mutta aina kansallismielisenä ehdokkaana. Kaikki vaalini olen käynyt periaatteessa 0 euron budjetilla !

Tämä takaakin sen, että nautin joka vaaleissa, vaikka en tulekaan valituksi, koska joka vaaleissa jää valitsematta myös heitä, jotka pyrkyrimäisesti ovat sijoittaneet esim. 10 000 euroa vaalikampanjaansa, ja jäävät silti "rannalle".

En ole vahingoniloinen, mutta tunnen suurta oikeudenmukaisuuden tunnetta, kun suuren rahan avulla henkseleitään paukuttelevat pyrkyritkään eivät tule valituksi.

Tässä kaikki Sinivalkoisen Rintaman eli SVR:n eurovaaliehdokkaat näissä vaaleissa. Listassa on äänestysnumero, nimi, arvo/ammatti ja asuinpaikka, ja äänestysalueena on tietysti koko Suomi.

127  Aalto, Kai, sähköasentaja, evankelista Oulu

128  Alajoki, Heimo, autonkuljettaja Punkalaidun

129  Lehto, Esa, linja-autonkuljettaja Parikkala

130  Leipävuori, Raimo, muurari Tampere

131  Palosaari, Anu, yrittäjä, opiskelija Tampere


Jos jostakin, meille ihmisille käsittämättömästä, syystä haluatte äänestää jotakin muuta kuin SVR:n ehdokasta
näissä EU-vaaleissa, niin kaikki Suomen 251 EU-vaaliehdokasta löytyy esim. tästä YLE:n linkistä:

http://yle.fi/uutiset/keskimaarainen_eurovaaliehdokas_45-vuotias_helsinkilainen__tassa_kaikki_pyrkijat/7192569

"Tasa-arvoinen" avioliittolaki kevään maailmankatsomuksellinen puheenaihe

Kevään kuumaksi perunaksi ja maailmankatsomukselliseksi puheenaiheeksi nousee, alunperin viherpiipertäjien, äärivasemmistolaisten, yltiöhumanistien ja muiden kummajaisten, masinoima, reilut 166 000 allekirjoitusta kerännyt kansalaisaloite "Tasa-arvoisen avioliittolain puolesta".

 En vihaa enkä vastusta homoseksualisteja ihmisinä ja lähtökohtaisesti katson voimakkaasti, että homoseksualistit saavat asua yhdessä ja perwoilla keskenänsä kuinka paljon tykkäävät, kunhan siitä ei ole vahinkoa tai haittaa täyspäiselle väestönosalle, mutta Jumalan säätämäksi Pyhäksi AVIOLIITOKSI sitä ei saa koskaan kutsua. Kysymys on maailmankatsomuksellinen ja AVIOLIITON olemus perustuu ennenkaikkea Jumalan Sanassansa ilmoittamaan tahtoon miehen ja naisen välisestä , periaatteessa läpi elämän kestävästä liitosta.

 Katselin sivusilmällä perjantaina A-studiota, joka käsitteli aihetta ja johon oli yhdeksi vierailijoista kutsuttu perussuomalaisten, jo plösönaamaisten kastiin ylennetty, puheenjohtaja Timo Soini. Minulla ei ole mitään erityistä, tavallista suurempaa, tarvetta olla Timo Soinin kanssa joka asiasta eri mieltä ja tässä "tasa-arvoisessa" avioliittokysymyksessä olen jopa samaa mieltä!

 - Soinin plösönaamaa voi ihastella vielä kuukauden päivät YLE AREENA:ssa:

 http://areena.yle.fi/tv/2139591


Vasemmistoradikaalit, äärisuvaitsevaiset ja yltiöhumanistit verhoavat mielellään esittämänsä paskan kauniiden, mutta määrittelemättömien sanojen taakse, muun muassa sellaiset käsitteelliset sanat kuin vapaus, veljeys ja tasa-arvo ovat Ranskan vallankumouksesta asti tunnettuja, kauniita sanoja, joita on tietysti hienoa hokea, mutta niitä on eksaktisesti täysin mahdotonta määritellä kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla. Kauniiden, mitäänmerkitsemättömien sanojen käyttämisestä massojen hallintaan, muistamme me entisen Neuvostoliiton aikaan eläneet, muun muassa kuinka NL:ssä eliitti, varsinkin poliittinen eliitti, oli paljon "tasa-arvoisempaa" kuin tavallinen kansa.

 Äärivasemmistolaisten, viherpiipertäjien ja yltiöhumanistien taudin kuvaan kuuluu ,myös sellainen vakava piirre, että "nälkä kasvaa syödessä". Tänä päivänä vaaditaan "tasa-arvon" nimissä homojen avioliitto-oikeutta ja sopivasti herkistelemällä ja sanahirviöillä yksilöiden alitajuntaan vaikuttamalla on uunoimmat taviksetkin saatu osittain mukaan.

 Tulevaisuuden kauhuskenaariossa välkkyy kasvaneen ruokahalun myötä karaistuneemmat vaatimukset, esimerkiksi vaatimus ihmisen ja lemmikkieläimen "tasa-arvoisesta" avioliitosta, tai miltäpä kuulostaisi täysivaltainen adoptio-oikeus homopedofiileille? ...

 Kuka molopää vielä uskaltaa väittää, ettei homojen avioliitto-oikeus ole maalmankatsomuksellinen kysymys?

Tässä vielä lopuksi vakava varoituksen sananen homoavioliittojen koko kansakuntaa vahingoittavasta turmiollisesta vaikutuksessa Yhdysvaltojen Massachusettsin osavaltiosta:





Homoliittolain lähetekeskustelu käytiin eduskunnassa torstaina 20.02.-14 ja Helsingin Sanomat (jota muutoin en pidä luotettavana uutistietolähteenä) kokosi eri kansanedustajien argumentteja puolesta ja vastaan näin:

Klikkaa Hesarin eli kansankielellä Hyysärin juttu tästä!

Lapset ja vanhukset aina ensin !

(Kuvassa minä lumitöissä joskus 1970-luvun alussa)

Minulla ei todellakaan ole minkaanlaista erityistarvetta esiintyä nyt, eikä tulevaisuudessakaan, milläänmuotoa lastensuojelun tai vanhustenhuollon erityisasiantuntijana maassamme, mutta minua suorastaan kuvottaa se kevytkenkäinen suhtautumistapa, minkä Suomenkin puoluepoliittinen eliitti on hyväksynyt asioiden kuoliaaksi vaikenemiseksi ja hiljaiseksi hyväksymiseksi.

Poliittisesta viitekehysryhmästäni tamperelainen Anu Palosaari on uskaltanut ja jaksanut pitää esillä kiitettävästi lastensuojeluumme, huostaanottotilanteisiin ja muihin sosiaalipolitiikkamme vääristymiin liittyviä asiakokonaisuuksia. Siitä voimakkaat kiitokseni, sekä minun, että koko Sinivalkoisen Rintamamme puolesta, hänelle!


Lapset ja vanhukset ovat kaksi merkittävintä sosiaalipoliittista erityisryhmää Suomessa, joiden oikeuksien ja hoidon puolesta on säädetty erityislaeilla ja joiden asiat eivät siitä huolimatta ole edelleenkään monilta osin tyydyttävästikään kunnossa. Etenkin tämä kannattaa muistaa aina sitä ajatellen, että Suomea pidetään pohjoismaisena hyvinvointi- ja oikeusvaltiona.

Molemmat sosiaalipoliittiset erityishuoltoryhmät ovat myös toistuvasti laiminlyöntien seurauksena esillä valtakunnallisessa mediassa, ja tosiaankin, mikä surullisinta myös laiminlyönneistä johtuvien kuolemantapausten muodossa. Sen ei kyllä saisi olla milläänmuotoa puolusteltavissa, eikä perusteltavissa, vaikka tarkastelisimme asiaa lähtökohtaisesti mistä näkökulmasta tahansa ja eriväristen, poliittistenkin, suodattimien lävitse.

8-vuotiaan Eerikan kuvaamattoman julma kohtelu ja karmea surma toukokuussa 2012 sai koko Suomen kansan tunteet kuohahtamaan ja nosti pysyvästi lastensuojelun ongelmat, vaikeudet ja virheet esille suomalaisessa mediassa. Me kaikki olemme varmasti yhtä mieltä siitä, että yksikin lapsiuhri on liikaa, mutta uskon myös että koko Suomen sinivalkoinen kansa seisoo yhtenä rintamana takanani, kun nostan oikean sormeni pystyyn ja huudahdan: jokainen vanhus, joka kuolee laiminlyönnin uhrina vanhustenhuoltolaitoksessa on liikaa!

Me emme tarvitse enää yhtäkään ihmisuhria, emme lasta, emmekä vanhusta, minkaanlaisten tekosyiden vuoksi. Rahanpuute ei ole pätevä syy, resurssipula ei ole pätevä syy, henkilökunnan ylikuormitus ei ole pätevä syy, koska on kysymys ihmisen hengestä! Kannattaa aina muistaa se kirjoittamatonkin tosiasia, että lakeja ja asetuksia saadaan ja voidaan säätää vaikka kuinka paljon, jos niiden mukaan elävien viranomaisten, viranhaltijoiden ja muiden kansalaisten eettinen arvomaailma ei ole rakentunut milläänmuotoa lakia noudattavalle tasolle. Myös se kannattaa muistaa, että vain noudatettu laki on toimiva laki.

En pidä kaukaahaettuna ehdotuksena ottaa etiikan, siis pohjimmiltaan ihmisen moraalisia hyveitä opettavan oppiaineen, ottamista ihan jo peruskouluissakin, alaluokilta asti, osaksi rutiiniomaista perusopetussunnitelmaa. Etiikka, joka siis käsittää muutakin kuin länsimais-kristillisen etiikan, voitaisiin otta oppiaineeksi nykyisen oppilaan oman uskonnon opetuksen rinnalle tai jopa sijalle.


Kun yhteiskuntamme ja kansakuntamme tekee yhä suurempia ponnistuksia pystyäkseen takaamaan maamme tulevaisuuden toivoille, nousevalle nuorisollemme turvallisen, rakkaudellisen ja henkilön oman persoonakohtaisen luovuuden varaan rakentuvan kehittymisen, lapsesta täysivaltaiseksi ja osallistuvaksi, sekä tuottavaksi yhteiskunnan jäseneksi, on kaiken inhimillisen ja sosiaalisen kohtuuden, oikeudenmukaisuuden ja yhteisvastuun nimessä ehdottomasti oikeutettua nyt ja aina tulevinakin aikoina, vaatia koko yhteiskuntaa takaamaan heille, jotka kovalla työllä, omalla elämällään ja terveydelläänkin, sekä mittaamattomilla uhrauksillakin ovat olleet rakentamassa yhteistä kansamme tulevaisuutta ja sinivalkoista isänmaatamme, turvallinen, rakkaudellinen ja kunniallinen eläkeaika ja koko vanhuus - mistään kansamme kunnioitettujen vanhuksien hyvinvoinnin kannalta ensisijaisista seikoista piiruakaan tinkimättä!

Kohtele minua hyvin,

sitten kun en enää muista nimeäni.

Sitten kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen.

Sitten kun aikuiset lapseni ovat kasvaneet muistoissani pieniksi jälleen,

sitten kun en enää ole tuottava yksilö,

kohdelkaa minua silloinkin ihmisenä.

Välittäkää minusta,

antakaa rakkautta,

koskettakaa hellästi.

Kello hidastaa,

eräänä päivänä se pysähtyy kokonaan,

mutta siihen on vielä aikaa.

Antakaa minulle arvokas vanhuus.

- Tuntematon -

Eugeniikka, rotuhygienia ja surkuhupaisa rasismi

Huoli tulevien sukupolvien laadusta synnytti eugeniikan eli rotuhygienian. Rotuhygienian synty liittyy degeneraation pelkoon eli siihen, että uskottiin huonojen ominaisuuksien periytyvän tuleville sukupolville. Biologisen determinismin mukaisesti ajateltiin, että kaikki ihmisen ominaisuudet ovat johdettavissa hänen perimästään.

Suomeen säädettiin vuonna 1935 pakkosterilointilaki. Sen taustalla oli länsimaisessa maailmassa 1800–1900-lukujen taitteessa voimakkaana aatevirtauksena levinnyt ja ajan kuumimmasta muotitieteestä perinnöllisyysopista, vaikutteensa ottanut eugeeninen eli rotuhygieeninen ideologia.

Rotuhygienia ei tässä yhteydessä missään nimessä tarkoita sitä, että ihmislajista olisi pyritty karsimaan pois tiettyjä rotuja. Se tarkoittaa, että väestön sisällä pyrittiin karsimaan pois perinnöllisiksi, huonoiksi ja ei-toivotuiksi miellettyjä ominaisuuksia. Tällaisia olivat tietyt sairaudet tai tietynlainen käytös. (Lähde: historian tohtori ja Suomen historian dosentti Markku Mattila).

Suomessa pakkosterilointia vaativiksi sairauksiksi luokiteltiin esimerkiksi skitsofrenia, maanis-depressiivisyys eli kaksisuuntainen mielialahäiriö sekä "muut periytyviksi todetut mielisairaudet".

Käsitän rasismin luonnollisena ja antropologisena ilmiönä, jonka alkuperäinen tarkoitus ei edes ole syrjintä, vaan ennenkaikkea oman etnisen viitekehysryhmän suojeleminen ja puolustaminen, niin ulkoista kuin myös sisäistäkin vihollista vastaan.

Ksenofobia eli muukalaiskammo, etnosentrismi (oman etnisen ryhmän pitäminen muita parempana) ja endogamia (avioituminen vain omaan etniseen ryhmään kuuluvien kanssa) ovat vanhoja antropologisia ilmiöitä, joita on esiintynyt ja edelleen esiintyy kaikissa kulttuureissa.

Rasismi sanana tuli suuren joukon tietoisuuteen vasta 1950-luvun alussa ja se on alunperin median luoma hirviösana, jonka merkitys alkuperäisestä on tahallisesti muutettu vastaamaan sionistien, illuminaattien ja heidän talutusnuorassaan olevien elitisten, taloudellisten ja yhteiskunnallisten piirien tarkoitusperiä vastaavaksi. Kun todellisuudessa rasismi on alunperin sisäistetty, sen objektiivisimmassa merkityksessään, opiksi eri ihmisrotujen eroavaisuuksista, on sen merkitys nykyisin vääristelevän median yllyttämänä väkinäistetty tarkoittamaan kaikenlaista syrjintää eri muodoissaan.

Kuvassa itkupilli-sivari ja Suomen Sisunkin pikkupoikien runkku-piirissä aikoinaan tunnettu Lahopää yrittää toteuttaa salaisimman fantasiansa eli päästä suutelemaan mustaa, hyvinvarusteltua, miestä.